Se on täällä taas. Kaipaus. Kaipaan omaa vauvaa niin kovasti. Haluan perheen, oman lapsen mieheni kanssa. Haluan tehdä hänestä isän.
Kaipaus on ollut hetken aikaa taka-alalla. Se ei ole koskaan kokonaan poissa, mutta viime aikoina se on väistynyt kaiken muun tieltä. Nyt se on kuitenkin palannut todella voimakkaana.
On varmasti monia syitä, miksi tämä tunne on saanut minusta taas vallan. Lähipäivinä olen nähnyt paljon raskaana olevia naisia ja vauvoja missä sitten olenkaan kulkenut. Lisäksi blogimaailmassa on kuulunut onnellisia plussauutisia. Näin edellisyönä myös unta, jossa meillä oli pieni tyttövauva. En ollut nähnyt pitkään aikaan mitään raskauteen tai vauvaan liittyviä unia.
Unessa pidin vauvaa sylissä, suukottelin ja halasin. Olin ostanut vauvalle vaatteita ja esittelin niitä hänelle. Vauva nauroi kovasti katsellessaan vaatteita, hän oli hurmaava. Herättyäni todellisuus näytti hetken aikaa tavallistakin karummalta. Unessa minulla oli se, mitä eniten tässä maailmassa toivon. Todellisuudessa meillä ei ollutkaan pientä vauvaa, jota suukotella.
Mieleni on kaipauksesta huolimatta ihan hyvä. Olen saanut keväästä ja näistä ihanan lämpimistä päivistä paljon virtaa. Nyt on jo kp 9, joten ovulaatioon ei oletettavasti ole enää montaa päivää. Testejä alan ehkä tehdä ylihuomenna, varmuuden vuoksi.
Kaipaus on läsnä koko ajan. Joskus vähemmän, joskus enemmän. Eikä siihen auttaisi kuin se yksi asia. Sitä odottellessa... <3
VastaaPoistaMukavaa uutta viikkoa!
Niinhän se on ja joinain hetkinä se yltyy aivan mahdottomaksi. Pysytään kuitenkin vahvoina ja odotellaan. <3
PoistaOikein mukavaa viikkoa sinullekin Helmi! :)
Minä tiedän tasan miltä sinusta tuntuu. Se pelko onko jommassa kummassa jotain vialla tai mitä jos emme koskaan saa vauvaa. Kun tähän asiaan ei oikeen voi itse vaikuttaa paitsi koittamalla unohtaa asian ja tulla kun tulee. Helpommin sanottu kun tehty.
VastaaPoistaKerron sinulle nyt meidän tilanteen tsemppinä. :-)
Yritimme vauvaa n.5-7kk. Viimeisen kerran kun menkat sieltä taas tuli, niin sanoin miehelleni että voidaanko lopettaa yrittäminen ja unohtaa koko asia, muuten pää hajoo. Mieheni totesi että sillon se tietää sitä että sinäkään et testaa edes ovista.
Meitä ei tässä kierrossa huvittanut kauheesti petihommat, pari kertaa hommailtiin kun teki mieli.
Ja kappas kyseisestä kierrosta tulin raskaaksi. Siitä kierrosta kun vähiten yritimme ja emme TODELLAKAAN odottanut mitään kun menkkoja taas. :-)
Kuulostaa kamalan kliseiseltä, mutta oikeesti näin se on!
Toivon kamalasti tsemppiä teille. Seurailen kokoajan koska saatte onnellisia uutisia! <3
Älä kuuntele kroppaa yhtään enempää kun ennen yritystäkään, elä elämää ja nauti kesästä!
Ihanaa kesänalkua teille!
Kiitos kommentistasi! Ja ihana kuulla, että teillä tärppäsi, paljon onnea. :)
PoistaMeillä yrittäminen ei minun tai miehen mielestä ole millään lailla liiallista. Yritän bongata oviksen, sillä haluan tietää, että ovuloinko ylipäätään. Mitään poppaskonsteja en ole kokeillut enkä vahtaa kehoani kovinkaan fanaattisesti. Haluan vain olla kärryillä ja tietää missä mennään ja omien tuntemusten tarkastelu on ollut muutenkin hyvästä. Ymmärrän omaa kehoani nyt paljon paremmin kuin ennen.
Tänne blogiin tuuletan toisinaan niitä syvimpiä tuntoja, joita raskautumistoiveisiin liittyy. En kuitenkaan mieti ja vatvo asiaa aktiivisesti koko aikaa. Elämässä on paljon ihania asioita, joihin pyrin keskittymään. Silti en ainakaan vielä pysty "unohtamaan" yrittämistä ja miettiä, että tulee kun on tullakseen.
Kiitos tsempeistä! <3 Ja mukavaa kesänalkua sinnekin!
Ylläolevaan vastakommektiksi, että yrittämistä se on jo siinä kohtaa, kun jättää ehkäisyt tietoisesti pois.
VastaaPoistaJa Nupulle, kaikista kamalinta on just tuo unien näkeminen, kun se muuttuu konkreettiseksi juuri omalle kohdalleen. Itse välillä vauvahuuruissani nappaan veljen 1 ja 3v muksut mukaan ja touhuan heidän kanssaan sydämeni kyllyydestä. Siinä helpottaa hiukan oloaan, kun huomaa esim ruoan laiton raskauden kun pitää kokoajan olla silmä kovana. :)
Tarkoitin yrittämällä yrittämistä.
PoistaMakkaripuuhia tarkalleen niinä päivinä kun ovis oli jne.
Varmaan itsekin ymmärsit mitä tarkoitin.
Ymmärsin hyvin mitä tarkoitit. En usko, että ainakaan vielä ajaudumme siihen yrittämällä yrittämiseen. Nautimme petipuuhista niin paljon, ettei niiden ajoittaminen pelkästään ovista ajatellen tule kyseeseen. :)
PoistaWatels, ihanaa että sinulla on lähipiirissä pikkuisia, joiden kanssa touhuta. Onhan se hyvä saada hieman käsitystä siitäkin, millaista juuri arkiaskareiden hoitaminen on pienten lasten kanssa. Mutta on se vain niin ihanaa, hässäkästä ja muusta huolimatta. <3 Itse olin usean vuoden kolmilapsisen perheen vakkarilastenhoitajana ja sain melko realistisen käsityksen perhe-elämästä pienten lasten kanssa. :)
Niimpä! Tää kesä on semmosta vauva-aikaa. Tuntuu että äitejä ja rattaita on jokapuolella. Tulee itellekki semmonen olo, että oispa ihanaa olla mammalomalla ja paistatella auringossa, eikä vääntää duunia niska limassa. :) Mutta toivotaan TODELLA kovasti, että ensi kesänä sitten! Tsemppiä oikein paljon ja nautihan kesästä, niin mäki aion!
VastaaPoistaT: Julia
Kiitos Julia kommentistasi! Kesällä vauvamahat pistävät herkemmin silmään varmaan vähentyneen vaatetuksen takia. Ja vauvat ovat entistäkin suloisempia kesähatuissaan. :) Minä kyllä aidosti uskoin vielä viime vuoden puolella, että kyllä kesään mennessä on jo tärpännyt ja että olisi vähintään pieni masukin jo. Mutta ensi kesänä, uskotaan siihen! Nyt tosiaankin nautitaan tästä kesästä. Kiitos tsempeistä ja sitä samaa myös sinulle. :)
PoistaPS: ja meilläkin jo yk 12 meneillään....toivoa en oo heittäny vielä :) aion nauttia kesästä!
VastaaPoistaEi pidä menettää toivoa! Kyllä odotus lopulta palkitaan, olen varma siitä. :)
PoistaHeippa!
VastaaPoistaTäällä uusi lukija ilmoittautuu. :)
Aivan kuin omia ajatuksiani olisin lukenut. Olen myös nähnyt vauvaunia ja ympärillä ystävät lisääntyvät. Kesä mennään ilman testailuja ja toivotaan, että vielä tänä vuonna nappais...
Täällä taitaa alkaa yk 10, mutta pilleritön olen ollut jo pian 3 vuotta...
Tsemppiä ja voimia sekä onnea! Miinua lohduttaa se, ettemme ole asian kanssa yksin!
Jään odottamaan uusia postauksia,
Ananas
Moikka Ananas!
PoistaKiitos kommentistasi ja tervetuloa lukijaksi. :) Varmasti hyvä idea ottaa kesä rennosti ilman testailuja. Voi olla, että en itsekään välttämättä jaksa seuraavissa kierroissa ovista testata. Parasta ehkä keskittyä nyt ennen kaikkea kesästä nauttimiseen, sillä raskautumisen eteen ei voi itse oikein mitään tehdä.
Minuakin lohduttaa todella paljon se, että en ole yksin tämän asian kanssa! Teitä kanssasisaria on onneksi paljon ja tämä blogimaailma antaa paljon voimia ja myös toivoa. :)
Paljon tsemppiä ja ihanaa kesänalkua sinulle! :)
En tarkoita pahalla, mutta en ymmärrä tälläistä vauva kohkaamista. Ei raskaaksi tule jos on koko ajan kova stressi siitä, että tuleeko raskaaksi, milloin on oikea aika peuhata yms.
VastaaPoistaVauva tulee jos on tullakseen. Jos ei tule niin on jokin vialla tai vaan ei sitten ole tarkoitus tulla vielä raskaaksi. Tuollainen surussa ja kaipaudessa kohkaaminen vain häiritsee raskaaksi tulemista. Vähemmän neuroosia, niin eiköhän se siitä.
Tsemppiä!
Minun kohdallani raskautumistoiveet eivät ole millään tavalla neuroottisia enkä kohkaa. Suhtaudun asiaan rennosti ja elän elämääni aivan niinkuin ennenkin. Haluan vain niin kovasti oman vauvan, että tarvitsen tätä blogia ajatusteni tuulettamiseen ja jakamiseen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lähipiirissäni kukaan ei ole samassa tilanteessa, joten tämä on minulle todella tärkeä väylä purkaa tunteitani raskautumistoiveisiin liittyen.
PoistaKun jotain haluaa todella kovasti, ei siihen voi suhtautua hälläväliä-asenteella. Luulisi jokaisen joskus halunneen jotain niin paljon, että tietää mistä on kyse. Mielestäni on myöskin täysin normaalia joskus surra tai tuntea kaipausta, oli kyseessä mikä asia tahansa. Epänormaalia on, jos ei koskaan kyseisiä tunteita koe.
En ymmärrä, miksi sinunlaisesi ihmiset viitsivät tällaisia blogeja edes lukea. Aina aikaajoin joku kirjoittaa samankaltaisen kommentin jonkun blogiin eikä siitä tule kuin vain paha mieli kaikille lasta kovasti toivoville. Ystävällisesti pyydän, ettet enää ainakaan minun blogiini moisia kommentteja jätä.