Minilomalle Tallinnaan

Taas on yksi viikko vierähtänyt! Lähdemme miehen kanssa huomenna parin päivän minilomalle Tallinnaan. Olemme yhden yön hotellissa, odotan sitä kovasti. Pidämme miehen kanssa kumpikin Tallinnasta kovasti, siellä on niin paljon kaikkea muutakin kuin viinaturisteja ja humalaisia suomalaisia. 

Aiomme shoppailla ja syödä hyvin. Tallinnassa on monia ihania vaate- ja kenkäliikkeitä, joita Suomesta ei löydy. Lisäksi nautimme toki toisistamme hotellissa, se on mukavaa vaihtelua tavalliseen. Tallinnaan on luvattu vesisadetta, mutta emme anna sen haitata.

Kiertokuulumisista sen verran, että rinnat ovat olleet tänään eli kp 20 todella arat, varsinkin nännit. Eli edelliskierroilta tutut, mutta minulle suht uudet, tissioireet ovat tälläkin kierrolla kiusanani. Eilen illalla tunsin muutamia kovia vihlaisuja alavatsalla, tarkemmin oikealla puolella. Myös oikeaa rintaa on eilen ja tänään vihlaissut muutaman kerran kipeästi. 

Viikonloppu menee varmasti mukavasti muissa merkeissä, mutta alkuviikosta ollaankin jo sellaisissa kiertopäivissä, että alkaa varmasti jännittää!

Loppukierto häämöttää

Olen onnistunut viime aikoina irtautumaan raskautumis- ja kiertoasioista melko tehokkaasti. En ole tehnyt sitä kovinkaan tietoisesti, mutta tämä ihana kesä ja uusi työ on pitänyt ajatukseni muualla. Olo on ollut koko meneillään olevan kierron ajan tasaisen hyvä ja rento.

Eilen parvekkeellamme istuskellessani näin naapuritalon kaksi viimeisillään raskaana olevaa naista pihalla ja paljon pikkulapsia leikkimässä. Minäkin haluan, haluan heti. En jaksaisi enää odottaa. 

Mitään mainittavia oireita ei ole. Rinnat ovat aavistuksen verran turvonneet, mutta eivät erityisen arat. Ei auta kuin odotella. Kp 18 eli viimeistään varmasti 10 päivän kuluttua selviää, onko juhannuslempi tuottanut tulosta.

Uusi viikko

Juhannus oli aivan ihana. Oli lämmin ja aurinko paistoi. Grillasimme, saunoimme, kuuntelimme hyvää musiikkia, istuimme yötöntä yötä aamuun asti terassilla ja veneilimme. Miehen veljellä on uusi iso moottorivene ja tietysti kova hinku vesille. Mukavahan sitä oli paistatella päivää vesillä.

Nukuimme miehen kanssa mökin piharakennuksessa, joten meillä oli omaa rauhaa ja hyvin aikaa lemmiskelylle. Oi, siinä oli aivan omanlaistaan taikaa yöttömänä yönä järven liplattaessa vieressä. 

Ovulaatiosta en voi sanoa mitään varmaa. Perjantaina tunsin muutamaan otteeseen epämääräistä vihlontaa alavatsalla. Myöskin rinnat tuntuivat aroilta perjantaina ja hieman vielä lauantainakin. Muuta tavallisesta poikkeavaa en ole huomannut. Vähän kyllä jännittää, kun ei voi olla varma olenko ylipäätään ovuloinut. Toisaalta odotukset eivät ole kovinkaan korkealla. Päivä kerrallaan taas, kierto on kuitenkin jo yli puolivälin, nyt on kp 16. 

Minulla oli hankaluuksia palata arkeen, eilen illalla iski ahdistus. Juhannus oli kaikesta valvomisesta huolimatta rentouttava ja pääsin loistavasti irti arjesta ja unohdin kaikki työasiatkin. Tuntui vaikealta ajatella taas palaavansa normaaliin rytmiin. Mutta eiköhän se tästä kun pääsee töihin asti ja tapaan ihanat asiakkaani.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! :)

Juhannusfiilistelyä

Suuntaamme tänään heti iltapäivästä kohti miehen kotipaikkaa. Minulla on lyhennetty työpäivä ja pääsen jo kahdelta. Mies livistää myös niihin aikoihin töistä. Ruuhkat ovat varmaan melkoiset, mutta se ei pilaa juhannusfiilistäni! Meillä on hyvää musiikkia, eväät ja toisemme. 

Tämän illan olemme miehen vanhempien luona ja huomenna menemme miehen perheen mökille. Myös miehen veli avovaimoineen on tulossa sekä tämän avovaimon veli tyttöystävänsä kanssa. Pariskuntajuhannus siis luvassa. Saa nähdä miten nuo miehet innostuvat juopottelemaan. Itsekin ajattelin muutaman saunasiiderin nauttia.

Ovulaatio saattaa ajoittua juurikin juhannusviikonlopulle. Päätin jo aikaisemmin, etten tikuta ovista ainakaan tässä kierrossa. Ei se olisi mökillä oikein onnistunutkaan, en tiedä miten olisin saanut salakuljetettua välineet ulkohuussiin. :) Mutta hyvä näin, olo on oikein rento ja iloinen! Aiempien mökkireissujen valossa tälläkin kertaa lempi varmasti leiskuu juhannusyössä, niin ei jää ainakaan siitä kiinni. Mikäli ovulaatio näihin päiviin ajoittuu. Nyt on kp 12.

Ihanaa ja aurinkoista juhannusta! :)

Ihana mies

Nukun tavallisesti erittäin hyvin, nukahdan samalla sekunnilla kun suljen silmäni. Unirytmini meni viikonloppuna kuitenkin sekaisin. Lisäksi olen käynyt iltaisin aivan ylikierroksilla. Tiukan työtahdin takia oloni on ollu levoton. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä en saanut millään unta, pyörin useamman tunnin sängyssä. Mies havahtui jossain vaiheessa hereille ja alkoi silittää päätäni, kun kerroin etten saa unta. Nukahdin pian. Toissayönä pyörin tunnin verran, mutta sekin verotti yöunia liikaa. 

Joudun heräämään töihin 5.30, minulla on järkyttävän pitkä työmatka. Minun olisi tärkeää päästä ajoissa nukkumaan ja saada hyvät unet, että jaksan tiukat työpäivät.

Eilen illalla olin kuolemanväsynyt, mutta olo oli taas levoton ja pelkäsin, etten taaskaan saa helposti unta. Mies keksi kertoa minulle sängyssä itse keksimiään satuja samalla päätäni silittäen. Ensimmäinen satu kertoi meistä ja saimme sadussa oman pikkuisen. Toinen satu kertoi koiranpennusta, joka lähti karkuteille. Miehellä on ihana rauhoittava ääni ja niinpä minä nukahdin hänen höpistessä ja heräsin vasta aamulla herätyskellon soittoon.

Supersosiaalinen viikonloppu

Perjantaina kutsuimme ystäviä meille viettämään iltaa ja lähdimme myöhemmin eräälle keikalle. Tuli juotua muutama siideri pitkästä aikaan ja valvottua. Lauantaina muutama sukulaiseni tuli luoksemme valmistujaiskahveille näin jälkikäteen. Illalla menimme vielä isäni luo syömään ja istumaan iltaa. Join muutaman lasin viiniä ja taas valvoimme pitkään. En ole juonut alkoholia juurikaan koko tämän yritysaikamme aikana, mutta nyt päätin repäistä. Oli todella hauskaa.

Tänään olen ollut aivan puolikuollut. Nukuimme miehen kanssa pitkälle aamupäivään, söimme aamupalaa kaikessa rauhassa ja nukuimme vähän lisää. En ole tehnyt mitään järkevää koko päivänä enkä aio tehdä. En edes muista milloin viimeeksi olisin viettänyt tällaista päivää. Tämä tuli kyllä erittäin tarpeeseen.

Työviikko oli hurja, hyvällä tavalla. Päivät hujahtavat silmänräpäyksessä enkä ole aiemmin nauttinut mistään työstä yhtä paljon. Työ on vaativaa eivätkä omat asiat edes käväise mielessä päivän aikana. Iltaisin olen ollut valmis nukkumaan yhdeksän aikaan. Jostain kaivoin kuitenkin viikonlopuksi voimia tavata ystäviä ja perhettä. Kyllä kannatti. Oli mukavaa viettää heidän kanssaan kunnolla aikaa ja vaihtaa vapaalle.

Ps. Nyt on jo kp 8!

Valkoinen valhe

Tapasin eilen opiskelukavereitani. Olimme syömässä, kun eräs heistä kysyi, että emmekö ole jo hankkimassa vauvaa mieheni kanssa. Hän lisäsi kaikkien olleen varmoja, että minulla olisi maha pystyssä valmistujaisissani (juuri näillä sanoilla).

Inhoan sitä, että puhutaan lapsien hankkimisesta tai tekemisestä. Aivan kuin vauvoja vain tehtäisiin tosta noin vaan. Jos jotakin olen oppinut, niin sen, että lapsi saadaan. Toiseksi inhoan ilmaisua "maha pystyssä". Siitä tulee jotenkin ikävä mielikuva, sellainen ulkokohtainen. Aivan kuin mahassa kasvavalla vauvalla ei olisi merkitystä.

Opiskelukaverini ovat oikein ihania ja mukavia, mutta nämä raskautumistoiveet ovat asia, jota en halua jakaa heidän kanssaan. He ovat kaikki toistaiseksi niin erilaisissa elämäntilanteissa kuin minä, etten vain usko heidän ymmärtävän. En myöskään halua kertoa tästä kahta läheistä ystävääni lukuunottamatta muille ystävilleni. Mies on myös toivonut, ettei asiasta kerrottaisi heidän lisäkseen muille.

Siinä sitten pokkana vastasin vain, että toki vauvaa on jo mietitty, mutta se ei ole aivan vielä ajankohtaista. Selitys meni läpi ja asia jätettiin sikseen. Pieni valkoinen valhe. En keksinyt muutakaan. Tunsin kyllä pienen kirpaisun nuo sanat lausuessani. Jokin osa minusta olisi halunnut kertoa totuuden. Kyllä, olemme miettineet vauvaa. Toivomme omaa pikkuista enemmän kuin mitään muuta. Toistaiseksi meitä ei ole vain onnistanut.

Monilla ei tunnu olevan pienintäkään käsitystä siitä, miten vaikea joidenkin on tulla raskaaksi. Enhän minäkään tiennyt siitä mitään ennen kuin meidän raskautumisyrityksemme alkoi. Olen oppinut myös sen, etten ikinä kysy keneltäkään noin suoraan mitään perheen perustamiseen liittyvää. Ikinä ei tiedä, kenelle se on arka paikka.

Kesän kummallinen voima

Ei tullut romahdusta, ei itkua. Otin kuukautiset vastaan yllättävän rauhallisesti. Toki olen pettynyt ja ennen kaikkea ärtynyt siitä, että kierto venyi edes tuon yhden päivän. Pieni toivonkipinä heräsi. Harmittaa, että ehdin toivoa hieman enemmän kuin edelliskierroissa.

Onneksi on kesä! Ihana, lämmin viikonloppu yhdessä miehen kanssa antoi voimaa uuteen kiertoon. Vaikka nyt onkin vähän viileämmät säät, niin mieleni on kuitenkin kesäinen. Kaikki on jotenkin vaan helpompaa pukeutumisesta lähtien. 

Myös kesätyöni luo omanlaistaan kesäfiilistä. Sijaisuuteni jatkuu elokuun puoleenväliin saakka, joten se on tämän kesän juttu. Olen viihtynyt työssä hyvin, vaikka se onkin todella hektistä ja olen toistaiseksi ainakin ollut iltaisin aivan poikki. Päivät hujahtavat silmänräpäyksessä, joten eiköhän tämäkin kierto mene nopeasti.

Vaikka minulla ei näillä näkymin ole kesälomaa, niin on kuitenkin mukavia kesämenoja luvassa. Ensi viikolla lähdemme miehen perheen mökille juhannuksen viettoon ja siitä seuraavalla viikolla viikonlopuksi Tallinnaan hotelliin. Pieniä juttuja, joita odotan innolla.

Yk 9, kp 1

Se siitä sitten... taas. 

Illalla mahakivut taas yltyivät eivätkä jättäneet paljoa arvailujen varaan. Kyllä minä silti vielä toivoin. Illalla nukkumaankäydessämme haaveilimme miehen kanssa omasta vauvasta. Miestäkin jännitti, jospa kuukautiset eivät oikeasti alkaisikaan.

Aamulla menkat alkoivat. Olo on turta. Olemme suunnitelleet paljon mukavaa tekemistä tälle päivälle, joten en ehdi käperyä suruuni. Hyvä niin. Se tulee sitten myöhemmin, varmaan illalla, kun ehtii taas rauhoittua miehen kainaloon.

Kaikesta huolimatta, ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita kaikille. :)

29

Illalla iski paniikki. Entä jos menkat alkavatkin, jos kaikki oireet liittyvätkin taas kerran siihen epätoivotuimpaan. Mahaa vihloi, itketti.

Aamulla odotti kuitenkin iloinen yllätys, ei vieläkään punaista. Etova olo ja jatkuvasti nippailee alavatsalla. Edelleen tuntuu koko ajan siltä, että kohta valahtaa.

Nyt olemme miehen kanssa piknikillä ja nautimme lämmöstä ja toisistamme.

28

Nyt mennään jo hurjissa päivissä! Olen aivan vainoharhainen. Käyn vessassa tunnin välein tarkistamassa tilanteen. 

Eilen etova olo tuli ja meni pitkin päivää. Illalla alavatsalla tuntui hetken aikaa voimakasta vihlontaa. Jos aiemmat merkit pitävät nytkin paikkansa, niin nuo kivut enteilevät kuukautisia. Vielä on kuitenkin pieni toivonkipinä tallella.

Ensimmäinen työviikkoni on mennyt vauhdilla! Olen oppinut paljon enkä ole enää yhtä pihalla kuin ensimmäisinä päivinä. Työ on niin vaihtelevaa ja mielenkiintoista! Ikinä ei ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Odotan innolla viikonloppua. Ensimmäistä kertaa aikuisiällä olen töissä vain virka-aikaan ja viikonloput on vapaat. Meillä on miehen kanssa mukavia suunnitelmia, piknikiä meren rannassa ja aurinkoa.

Nyt koitan pitää pään kylmänä ja olla panikoimatta töissä. Sormet ristissä, ettei vieläkään näkyisi punaista.

27

Turvotusta, lievää nopeasti ohimenevää etovaa oloa. Ei muita tunnistettavia oireita. Aamulla herätessäni vatsaani koski, mutta kipu hellitti heti vessassa käytyäni eli se taisikin johtua vain pissahädästä. Menkkamaisia jomotuksia tai vihlaisuja ei ole ollut useampaan päivään. Edelleen tuntuu kuitenkin siltä, että kohta ne alkavat. Sitä on vaikea selittää, mutta varmasti ymmärrätte millaista tunnetta tarkoitan.

Koko viikon olen odottanut pelonsekaisin tuntein löytäväni vessareissulla housuista punaista. Olen ollut jokaisen kerran jälkeen helpottunut. En voi sanoa olevani toiveikas, mutta olen positiivisen yllättynyt että nyt mennään jo kp 27:ssa. Ovathan jotkin kiertoni jääneet kuitenkin vain 25 päivän mittaisiksi. Vaikka haluankin säilyttää optimistisen asenteen, niin kyllä minua silti pelottaa. Pelottaa paljonkin. Kunpa selviäisin tästä päivästä ilman kuukautisten alkamista.

25

On vain ajan kysymys milloin menkat alkavat. Jotenkin vain tunnen sen. Maha on omituisen tuntuinen. Ei varsinaisesti kipeä, mutta sellainen että sen olemassaolon tuntee. Turvottaa ja on epämääräisellä tavalla huono-olo. Myös tavalliset kuukautisfinnit ovat puhjenneet. Se on ärsyttävä oire. Normaalisti minulla on hyvä iho, joskin välillä aika kuiva. Finnejä minulla ei ole ollut oikeastaan koskaan kovinkaan paljoa. Viime aikoina olen pistänyt merkille, että kierron loppuvaiheessa naamaani ilmestyy aina muutama iso, kipeä näppylä.

Eilen aamulla ja tänään minulla on ollut etova olo. Eilen tunne tuli ja meni pitkin päivää. Veikkaan syyksi kuitenkin tätä uskomatonta hellettä ja uutta työtä. Join eilen kyllä valtavat määrät vettä pitkin päivää, työpaikallani on melko kuuma.

Minua myös jännittää uusi työni. Se on todella haastavaa ja minusta tuntuu, etten osaa mitään. No, olen ollut siellä vasta yhden päivän, mutta silti. Suoritin kyseisessä paikassa opintoihini liittyvän työharjoittelun, mutta siitä on jo reilut kaksi vuotta. Tuntuu etten muista mitään ja toki roolinikin on nyt työntekijänä erilainen kuin opiskelijana. Täytyy koittaa olla itselleen armollisempi. Eiköhän se tästä, päivä kerrallaan!

23

Huh, jo kp 23! 

Perjantaiset valmistujaisjuhlani olivat ihanat. Oli aivan mahtavaa saada tutkintotodistus käteen ja kilistellä perheen ja ystävien kanssa. Tanssimme, nauroimme ja nautimme. Kaiken kruunasi upea helle. Täydellistä.

Eilen ja tänään on ollut pitkät työpäivät. Huomenna aloitan kesätyöni, joten en ole yksinkertaisesti vieläkään pahemmin ehtinyt miettiä raskautumiseen liittyviä asioita. Toki ne välillä käväisevät mielessä, mutta en ole kovinkaan paljoa jännittänyt loppukiertoa. Nyt iski kuitenkin kummallinen tunne. Kuukautiset saattavat olla vain parin päivän päässä. 

Juuri mitään oireita minulla ei ole. Nännit ovat arat ja rinnat hieman turvonneet. Muutaman menkkamaisen jomotuksen olen tuntenut. Tänään aamulla minua suorastaan oksetti hetken aikaa aamupalan jälkeen. Se on minulle kyllä ihan tavallista toisinaan aikaisin aamulla. Katsellaanpa eteenpäin.