Ovulaatiotestejä ja pistoksia

Niistä on minun viikonloppuni tehty. Onneksi myös paljon kaikesta muustakin huomattavasti kivemmasta, mutta nuo nyt luonnollisesti päällimmäisenä mielessä.

Perjantaina oli ultra heti aamusta. Oikea munasarja oli selkeästi levossa ja ehdin tietysti jo turhaan hieman säikähtää. Vasemmalta löytyi sitten hyvä 15 mm:n follikkeli. Lääkäri laskeskeli edellisen kierron mukaan, että inseminaatio osuisi todennäköisimmin tiistaille. Tasan neljä viikkoa ensimmäisestä inssistä. Sain ajan tiistaiksi aamupäivälle. Perjantaina illalla pistin vielä Puregonin. 

Viikonlopun osuessa tähän väliin, antoi lääkäri kuitenkin varmuuden vuoksi ensiksi kovin sekavilta tuntuvat, mutta ylöskirjoitettuna huomattavasti selkeämmät ohjeet. Minun tulisi testata ovulaatiota ensimmäisen kerran lauantaina aamulla klo 8. Mikäli tulisi plussa, olisi minun soitettava heti klinikalle ja varattava päivystysaika samalle päivälle inseminaatiota varten. Miehen tulisi käydä hoitamassa oma osuutensa heti aamusta ja minun pistettävä Pregnyl. Mikäli ovistesti olisi negatiivinen, pistäisin illalla vielä viimeisen Puregonin. Uusi ovistesti sunnuntaina aamulla ja mikäli se olisi positiivinen, niin Pregnyl saman tien ja maanantaina heti aamusta soitto klinikalle ja inssi aikaistettaisiin maanantaille.

Olin aluksi kauhuissani näistä ohjeista. Ovulaatiotestit ovat mielestäni jotenkin epäilyttäviä enkä ole tottunut tekemään niitä. Tuntui pelottavalta, että inssin oikein ajoittuminen olisi tällä kertaa hyvin pitkälti minun vastuullani. Harmitti, etten ollut tilannut netistä etukäteen Clearbluen ovulaatiotestejä, nyt minulla oli vain liuskatestejä. Jonkin aikaa asiaa hermoiltuani en voinut muuta kuin vain todeta, että teen parhaani ja on pakko uskoa kaiken menevän hyvin. 

Onnekseni ovulaatiotestiin piirtyi eilen ja myös vielä tänään hyvin haaleat viivat. Nyt voimme mennä alkuperäisen suunnitelman mukaan, se tuntuu huomattavasti helpommalta eikä siihen sisälly mitään liikkuvia osia. Tänään illalla tasan klo 22.35 pistän Pregnylin ja tiistaina klo 10.35 on toinen inseminaatiomme. Irroituspiikin ja inssin välille jää 36 tuntia. 

Pregnylin pistäminen jännittää hieman, sillä edellisellä kerralla pistin sen klinikalla hoitajan opastuksella. Nyt minun tulee suoriutua itse lääkeampullien avaamisesta ja lääkeaineen sekoittamisesta. Itse pistäminen ei ole sen pahempi kuin Puregoninkaan, neula on yhtä ohut. Lääkeainetta on toki huomattavasti enemmän ja se on hieman epämiellyttävää, mutta ihan hallittavissa kuitenkin.

Vaikka aluksi pelästyinkin kaikkea tätä säätöä ja aikatauluttamista ja testailua ja muuta, niin loppujen lopuksi kaikki se tuntuu aika mitättömältä tämän henkisen taakan rinnalla. Käytännön asiat ovat kuitenkin hallittavissa. Eilen romahdin ihan totaalisesti. Sain kamalan ahdistuskohtauksen sekoittuneena järkyttävään epätoivoon ja pelkoon. Itkin pitkään täysin holtittomasti, oli vaikea rauhoittua.

Tiistai jännittää kamalasti. Jännittää, että onnistuuko inssi ylipäätään. Jännittää, että miltä minusta ja miltä meistä tuntuu tiistain jälkeen. Jännittää, että ovatko inssin jälkeiset piinaavat 16 vuorokautta yhtä kamalat kuin viimeksi. Jännittää, että herääkö toivo inssin jälkeen voimakkaampana kuin mitä se on nyt.

Edit: Pregnylin neula ei todellakaan ollut yhtä ohut kuin Puregonissa. Jotenkin pistäminen meni ihan helposti viimeksi hoitajan luona, mutta nyt se oli työn ja tuskan takana. Neula oli varmasti kolme kertaa isompi kuin Puregonin neula ja sen pistäminen myös tuntui. Mies tsemppasi ihanasti ja liikuttui kyyneliin, kun sain pistettyä. Hän on kuulemma niin ylpeä minusta, olen ollut reipas.