Vuoristorata on tasoittunut ja mieli on jälleen hyvä. Kyllä hormonit osaavatkin kiusata minua ja kasvattaa ahdistuksen käsittämättömiin mittoihin.
Suurimmat pettymyksen tunteet käyn läpi kierron ensimmäisinä päivinä ja sen jälkeen pystyn taas keskittymään muihinkin asioihin paremmalla menestyksellä.
Nautin näistä kierron alkupään (ei aivan ensimmäisistä, mutta sen jälkeen) ja myös keskivaiheen päivistä. Olen huomannut olevani silloin kaikista tasaisimmillani ja silloin koen myös kaikista voimakkaimmat huiput. Toiveikkuutta, iloa ja onnellisuutta. Tajuan, miten hyvin asiani oikeasti ovat. On ihana mies, mukava koti, unelmatyö ja hyviä ystäviä. Elämämme on mukavaa näinkin, mutta se olennaisin osa siitä silti vielä puuttuu. Oma lapsi.
Kierron edetessä toiveikkuus alkaa kuitenkin sekoittua pelkoon. Entä jos elämämme jatkuu ikuisesti tällaisena, jos olemme aina kaksin? Syytän hormoneita tästä(kin) tunteiden vaihtelusta. Toiveikkuus muuttuu peloksi loppukierron lähestyessä. Juuri ennen menkkoja ja heti niiden alettua koen voimakkaimat laskut. Aivan käsittämätöntä pettymystä ja surua.
Nyt eletään tasaisia päiviä ja on helpompaa nauttia elämästä.
Halauksia Nupulle <3. Olet mielessäni. Kovasti toivon, että matkaa ei olisi enää pitkästi jäljellä.
VastaaPoistaKiitos tyttöankka. <3 Sitä minäkin niin toivon!
PoistaKuulostaa tutulta. Mulla aina kans sama homma, että menkkojen lähestyessä mielialat laahaa maassa, alkukierron olen taas yleensä hyvissä ja toiveikkaissa tunnelmissa!
VastaaPoistaTsemppiä teille paljon lähestyviin haasteisiin! Toivon kovasti, että onnistutte :)
Arvelinkin, että tämä vuoristorata on varmasti suurimalle osalle naisista tuttua. :)
PoistaKiitos tsempeistä ja sitä samaa myös teille. :)
Itse oon onneksi säästynyt pettymyksiltä, no kerran on pahempi pettymys tullut.
VastaaPoistaNyt ei enää yritetä, olen alkanut nauttimaan enemmän vapaasta ajasta ja mahdollisuuksista mitä vielä voin tehdä ennen vauvaa. Olen niin nuori vielä, ettei ole kiire tulla raskaaksi.
Ehkä en sitten tarpeeksi halua vielä tulla äidiksi,ei tiedä :)
Mukava kuulla, että olet alkanut nauttia enemmän kaikesta kivasta ja löytänyt myös positiivisia puolia siitä, ettei vielä ole tärpännyt. Kyllä sinunkin aikasi vielä tulee. :)
Poista