Takapakkia

Pitkään jatkunut positiivisuuteni sai tänään huimasti takapakkia. 

Meille tuli miehen kanssa typerä riita autossa. Riita lähti liikkeelle jostain pienestä, mitättömästä asiasta ja paisui. Minulle tuli todella paha mieli. Parastahan tilanteessa oli se, että olimme matkalla kylään miehen ystävän luo ja tilanne jäi täysin auki. Olimme menossa katsomaan reilun kuukauden ikäistä vauvaa. Sitä samaa vauvaa, jonka näimme  silloin neljän päivän ikäisenä.

Sain koottua itseni kyläilyn ajaksi. Mieskin oli ihan normaalisti. Paha mieleni purkaantui kuitenkin kotimatkalla ja sitten riitaa selviteltiinkin toista tuntia. Saimme puhuttua ja kaikki on nyt taas suht hyvin. 

Varmasti tuon typerän riidan takia pienen, suloisen vauvan näkeminen herätti minussa jälleen epätoivon tunteita. Vauva oli ihana ja vanhemmat olivat hänestä niin haltioissaan. Minua alkoi pelottaa. Lähestyvä loppukierto pelottaa. Kunpa voisi vain hypätä tulevan viikon yli suoraan vaikka kp 28:aan. Yhtäkkiä minulla ei ole enää lainkaan toiveikas olo.