Ja jatkuu...

Kp 30 ja raskaustesti näytti aamulla negaa. Testi oli jokin marketin halpisliuskatesti, mutta kaipa nekin ihan luotettavia tuloksia antaa.

Ei vieläkään mahakipuja. Odottelu siis jatkuu. Onneksi menemme tänään istumaan iltaa kaveriporukalla, niin on mukavaa tekemistä eikä tarvitse koko aikaa pyöritellä näitä asioita mielessään. Iltaa odotellessani otan aurinkoa parvekkeellamme ja nautin kiireettömyydestä. Huh hellettä! Ihanaa lauantaita. :)

Piina jatkuu

Nyt kun kirjoitan tämän, niin menkat varmasti alkavat samantien. 

Mutta siis, kp 29 eikä vieläkään näy. Edelleen tuntuu siltä, että hetkenä minä hyvänsä. Testiä en ole uskaltanut tehdä. Odotellaan siis mitä päivä tuo tullessaan. Mahakipuja tai minkäänlaisia nippailuja ei ole. Ainoana menkkoihin viittaavana oireena lievä mahan turvotus ja arat sekä turvonneet rinnat.

Saisi tämä piinailu loppua jo!

Ajatukset jo ensi viikossa

Laskujeni mukaan nyt on jo kp 27. Jouduin tarkistamaan asian kalenterista sekä laskemaan sen varmuuden vuoksi vielä edellisistä blogiteksteistäni. Näin hyvin olen tässä kierrossa ollut päivistä sekaisin. Onnistuneen sekaisin. 

Olen välttänyt lähes kokonaan loppukierron piinaavan tunteen ja jännityksen. Oikeastaan vasta tänään on alkanut jännittää vessareissuilla, että näkyykö punaista.

Kaksi päivää olen kärsinyt iltapäivällä/alkuillasta alkaneesta kovasta päänsärystä. Poikkeuksellisesti särkylääke on kuitenkin auttanut kipuun. Tavallisesti kuukautisten aikaan päätäni särkee muutaman päivän todella kovasti eikä lääke tunnu yleensä tehoavan. Muita merkittäviä oireita ei juurikaan ole. Rinnat ovat hieman turvonneet, mutta paljon vähemmän kuin joissain aiemmissa kierroissa. Mahassa en ole tuntenut oikeastaan kipua eikä ole turvottanutkaan, mutta sellainen olo on koko ajan, että kohta ne alkaa.

Ajatukseni ovat hyvin vahvasti jo ensi viikon perjantaissa ja lääkärikäynnissä. Kertoisitteko, te ihanat kanssasisaret, että mitä ensikäynnillä tapahtuu? En ole jaksanut googlailla. :) Suurinpiirtein voin arvella, mitä siellä tulee tapahtumaan, mutta olisi kiva kuulla kokemuksistanne.

Aika varattuna ensikäynnille

Soitin Graviditakseen heti eilen aamulla. Puhelimeen vastasi todella ystävällinen nainen, jonka kanssa oli miellyttävää asioida. Vapaita aikoja olisi ollut jo tälle päivälle, mutta minun ja miehen töiden takia en voinut varata aikaa keskelle päivää. Nainen luetteli hirmuisen määrän vapaita aikoja, joista pähkäilin sopivinta. Varasin ensin ajan kahden viikon päähän tiistaille, olemme kumpikin lomalla silloin.

Soitin puhelun jälkeen miehelle ja olimme kumpikin sitä mieltä, ettei varaamani aika ollutkaan kovin kätevä. Tarkoituksenamme on lähteä mökille heti loman alkaessa ja lääkärikäynnin takia loma jäisi kovin lyhyeksi. 

Siispä soitin klinikalle uudestaan. Sain jälleen ystävällistä palvelua ja ajan sujuvasti vaihdettua. Ensikäyntimme on ensi viikon perjantaina. Tuo perjantai on viimeinen työpäiväni nykyisessä työssäni, joten voin aivan hyvin lintsata aamusta hieman. 

Olen innoissani, en malttaisi odottaa! Lähestyvät menkatkaan eivät ainakaan tällä hetkellä ahdista tai sureta. Jälleen tunnen niiden olevan tulossa, kyllä te tiedätte. 

Kesätauko

Kierto lähenee loppuaan, mutta en ole lainkaan jännittynyt. En ole myöskään toiveikas enkä ahdistunut. Olen onnellinen. Olen onnellinen tästä ihanasta kesästä ja miehestä. 

Olemme viettäneet jälleen mukavan viikonlopun ystäviemme kanssa ja aivan kahdestaankin. Olemme haaveilleet omasta pikkuisestamme pitkästä aikaan taas ääneen. Miettineet, mihin kivoihin paikkoihin hänet näin kesäaikaan veisimme ja kuinka hauskaa meillä olisi. Haaveilusta on tullut hyvä mieli, ei lainkaan haikea. 

Olen ollut jotenkin jollain kummallisella kesätauolla kaikesta tästä raskautumistoiveisiin liittyvästä. Tässä kierrossa en ole havainnut juuri minkäänlaisia tuntemuksia enkä ole tietoisesti koittanut itseäni kuulostellakaan. Viimepäivinä rinnat ovat olleet hieman arat ja turvonneet, niin kuin aiemmissakin kierroissa tähän aikaan. Se ei ole merkki mistään muusta kuin lähestyvistä menkoista, tiedän sen. 

Annoin itselleni alkukesästä luvan hellittää ja luvan keskittyä kaikkeen aivan muuhun. Se ei vähentäisi meidän mahdollisuuksiamme saada oma pikkuinen, ehkä juuri päinvastoin. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut enkä sitä odottanutkaan. Olen varma siitä, että emme saa omaa lasta alulle luomuna ja olen sen jo hyväksynyt. Nyt ajatukset ovat jo tulevassa, ammattilaisten puoleen kääntymisessä.

Aion jatkaa tätä kesätaukoa niin pitkään kuin vain pystyn. Luultavasti siis vain ensimmäiseen lääkärikäyntiin saakka. Kunpa saisimme ajan pian. Kesä on tehnyt todella hyvää ja olen valmis lopettamaan tämän tauon heti, kun tiedän kuinka meidän tulee tässä asiassa edetä.

Mummokuumetta

Kävin eilen äitini luona ja piipahdimme kaupoilla. Äitini hypisteli askartelukaupassa kaikkia pienille lapsille tarkoitettuja askartelutarvikkeita ja huokaili ihastuneena, miten hän aikoo ostaa niitä tuleville lapsenlapsilleen. Toppuuttelin äitiä kuitenkin vielä, kun hän ehdotti, että voisi ostaa tarvikkeita jo valmiiksi. Nauroimme äidin kanssa hänen hössöttämiselleen.

Äiti on kutonut valmiiksi maailman suloisimmat valkoiset, pinkit ja turkoosit vauvan villa-asusteet. Myssy, kaulaliina ja töppöset. Minä puolestani hypistelen ja ihailen niitä välillä. Äitini mummokuume on liikuttavaa, ei lainkaan ahdistavaa. Äitini tietää tilanteemme ja juttelemme siitä toisinaan. Äiti on kannustava, ei tunkeileva. 

Olen kertonut äidille tutkimuksiin hakeutumisesta ja hän tukee päätöstämme. Eilen äiti kysyi varovaisesti, että onko minulla mitään toiveita tämän kierron suhteen. Vastasin odottavani lääkärikäyntiä niin kovasti, etten ole osannut tässä kierrossa mitään oikein toivoa. 

Tuntuu hyvältä tietää, että äitini odottaa onnellisia uutisia meidän jälkeemme toisiksi innokkaimpana. Perheessämme on ollut paljon vaikeita asioita ja vastoinkäymisiä. Haluaisin niin suoda myös äidilleni pikkuisemme ja mummona olemisen riemun. 

Ah, perjantai!

Loppuviikko on ollut töissä aivan kamalaa rallia! Minä, kesäsijainen, olen ollut lomien ja sairaslomien takia yksin ja vastannut kaikesta sekä hoitanut kolmen ihmisen työt niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Olo on ollut iltaisin enemmän kuin väsynyt. Onneksi enää tämä päivä ja pääsee viikonlopun viettoon! Tulee nimittäin tarpeeseen.

Vaikka en ole kiertopäiviä toistaiseksi mitenkään aktiivisesti laskeskellut, niin tänään tiedän ulkoa olevan kp 15. Ovulaatio on hyvinkin saattanut jo tapahtua, mutta yhtä hyvin saattanut olla tapahtumatta. Hetken aikaa harkitsin tuossa aikaisemmin ovistestien tekemistä, mutta jätin kuitenkin testaamatta. Tuntuu, että testeistä olisi ollut enemmän harmia kuin hyötyä. Olisin vain stressaantunut, jos en olisi taaskaan saanut bongattua ovisplussaa. En sitten tiedä, että onko tutkimuksia ajatellen huono juttu, etten ole muutamaan kiertoon ovista tikuttanut. Ehkä tärkeämpää on kuitenkin säilyttää edes jonkinlainen mielenrauha tutkimuksiin pääsyä odotellessa. Enää reilu viikko klinikan aukeamiseen. Tuskin maltan odottaa, että pääsen varaamaan aikaa.

Viikonlopuksi on luvassa mukavaa ohjelmaa. Huomenna vietämme päivän veljeni ja hänen avovaimonsa kanssa kaikkea hauskaa puuhastellen. Sunnuntain olen pyhittänyt totaaliseksi lepopäiväksi. Sitä tarvitsen tämän hullun viikon jälkeen. Treenaan, syön hyvin ja katselen hömppäsarjoja.

Rentouttavaa viikonloppua ihanat!