Sivut

torstai 15. toukokuuta 2014

Kamalaa vuoristorataa

Mikä siinä onkin, että tunteet lähtivät heittelemään välittömästi tuon edellisen postaukseni jälkeen? No, ehkä niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Silti tuntuu, että heti kun totean voivani paremmin, tulee romahdus. Epämääräinen paha olo hiipi viime viikonlopun aikana. Työnsin sen vain sivuun sillä seurauksella, että tämä viikko on ollut hirveä.

Lapsettomien lauantai sekä äitienpäivä saivat kamalan mylläkän aikaan mielessäni. Miten me todella voimme olla tässä tilanteessa, en halua olla. En halua olla lapseton enkä halua turvautua enää yhteenkään lapsettomuushoitoon. Vaikka eiväthän hoidot ole kohdallamme edes kunnolla vielä alkaneetkaan. Äitienpäivänä oli toki ihana juhlistaa maailman tärkeimpiä - omaa äitiäni ja mummoani, mutta koko päivän mielessäni jyskytti pelko siitä, etten ehkä ikinä saa kokea äitiyttä itse. Kaikki tuo pelko purkautui totaalisena romahduksena toissailtana. Hetken ajan minusta tuntui siltä, etten tiedä, voiko tästä enää nousta.

Ärsyttää, että alkukierron jonkin asteinen kepeys ja huolettomuus ovat poissa jo nyt. Olisin toivonut olotilan kestävän pidempään, sillä tässä suossa tarpominen tuntuu nyt liian raskaalta. Toki olo on helpottanut tuosta toissapäiväisestä hieman, mutta silti epämääräinen pelko, suru ja ahdistus häiritsevät tässä hetkessä elämistä.

Onneksi on viikonloppu tulossa, ehkä on taas enemmän voimia koittaa oikeasti keskittyä omaan hyvinvointiin ja pysähtyä hieman miettimään asioita, joista saan tällä hetkellä voimaa. Tämä viikko on ollut kiireinen ja yöunet ovat jääneet lyhyiksi, se on varmasti osasyynä huonoon oloon. 

Ps. Voiko ovulaatiokipu olla todella, todella kovaa sykkivää kipua alavatsalla? Pelästyin, kun alavatsani kipeytyi maanantaina (kp 12) illalla äkillisesti. Kipu tuntui erityisesti vasemman munasarjan kohdalla, mutta oli niin voimakasta että säteili koko alavatsalle, nivusiin ja alaselkäänkin. Vatsa oli myös turvoksissa. Kipua kesti yhteensä parisen tuntia.

12 kommenttia:

  1. Itse en ole kokenut ikinä ovulaation aikaan kipua, ainoastaan silloin on kipua tullut kun tämä raskautuminen tapahtui. Vatsan turvotustakin ollut vain hiukan ennen kk.

    Mietin aina sitä, että onko lapsettomat harkinneet sitä, että jos ei omaa biologista lasta saa, niin adoptoisi, vaikka se onkin tosi tosi pitkä prosessi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa kaikkien lapsettomien puolesta, mutta itse en todella halua vielä ajatella niin pitkälle, ettemme ehkä saisikaan koskaan omaa biologista lasta. Adoptioprosessi on käsittääkseni todella vaikea ja raskas, ei siihen voi tosta noin vaan lähteä. Eikä adoptiolapsi ole mielestäni biologisen lapsen "korvike", kyllä adoptioon pitää olla jollain tavalla suuntautunut ajatuksen tasolla jo ennen kuin oma lapsettomuus on lopullista.

      Poista
  2. Kovasti kovasti voimia sinulle! <3

    Minulla ovulaatio on kipuillut aina kuvailemallasi tavalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emili! <3 "Mukava" kuulla, että sinullakin on ollut samankaltaisia ovulaatiotuntemuksia. Vaikka nuo kivut eivät siis missään määrin olekaan mukavia, mutta selvästi en ole ainoa joka niistä on kärsinyt. :)

      Poista
  3. Voimia Nupulle <3

    Mulla on luomukierroissa juuri ovulaation aikaan tuollasta. Maha on pallo, kävely sattuu, koska siitä aiheutuu tärähtelyä. Tunne kestää 2-6h. Yksi lääkäri epäili, että mun munarakkula ei puhkea, vaan siitä tulee sellainen kysta, joka häviää aina kuukautisten alkaessa. Toinen lääkäri taas sanoi, että ovuloin normaalisti prog-kokeen perusteella. Nyt olen menossa laparoskpopiaan tutkittavaksi onko endoa. Meille tehtiin kolme inssiä ja yksi FSH-hoito kotiyrityksillä. En tullut raskaaksi.

    Toivottavasti teillä inssit auttaisivat. Nämä on niin kummallisia asioita, etteivät lääkäritkään aina ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi. <3

      Ovulaatio voi näemmä siis kipuilla todella voimakkaastikin, hyvä tietää ja kuulla muidenkin kokemuksia. Toivottavasti saisitte pian vastauksia ja pidän teille kovasti peukkuja! Kyllä vielä löytyy jokin hyvä keino ja teidänkin toiveenne täyttyvät. :)

      Ja siinä olet kyllä niin oikeassa, että nämä ovat kummallisia asioita tosiaan. Kunpa kaikki kääntyisi vielä parhain päin.

      Poista
  4. Mulla on just tommosta kipua ovulaation aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on muitakin, jotka ovat kärsineet samanlaisista kivuista, niin ei tarvitse arvuutella, että onko kyse jostain muusta. Vaikka kivut eivät edelleenkään ole siis kivoja. :(

      Poista
  5. Täällä myös just tollasta ovulaatiokipua! Endoa epäiltiin, mutta niin vaan tulin viimeisessä luomukierrossa raskaaksi. Saatiinkin jättää hoitosuunnitelmat ja jo hankitut hormonit kaappiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, aivan mahtavaa! Onpa rohkaisevaa kuulla, että endo-epäilyistä huolimatta tulit luomuna raskaaksi. Paljon onnea. :)

      Poista
  6. Mulla on myös just tommosta ovulaatiokipua. Vähän niinku kuukautiskivut, mutta sijoittuvat yleensä oiken munasarjan kohdalle. Mulla ne tosin saattaa kestää pari päivääkin, välillä ei tunnu mitään ja välillä sattuu kunnolla:)

    Meillä on just sama vaihe hoidoissa menossa ku teillä, paitsi että meillä on varmaanki yk 50 tai jotain... Toinen inseminaatio tehtiin tässä kierrossa ja ylihuomenna viimeistään pitäis voida testata (tuskin testaan, elleivät sitten ala olla monta päivää myöhässä, niin monta turhaa testiä tullut tehtyä tässä neljän vuoden aikana):D Tuntuu että ei oikein uskalla antaa itsensä toivoa tosissaan, vaan koko ajan varautuu siihen pettymykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teitä samankaltaisista oviskivuista kärsiviähän on monta. Ikävä kuulla, että olette joutuneet odottamaan jo niin pitkään. Pidän todella kovasti peukkuja, että inssi olisikin tällä kertaa toiminut! Aina on toivoa, se täytyy koittaa muistaa. :)

      Poista