Minilomalle Tallinnaan

Taas on yksi viikko vierähtänyt! Lähdemme miehen kanssa huomenna parin päivän minilomalle Tallinnaan. Olemme yhden yön hotellissa, odotan sitä kovasti. Pidämme miehen kanssa kumpikin Tallinnasta kovasti, siellä on niin paljon kaikkea muutakin kuin viinaturisteja ja humalaisia suomalaisia. 

Aiomme shoppailla ja syödä hyvin. Tallinnassa on monia ihania vaate- ja kenkäliikkeitä, joita Suomesta ei löydy. Lisäksi nautimme toki toisistamme hotellissa, se on mukavaa vaihtelua tavalliseen. Tallinnaan on luvattu vesisadetta, mutta emme anna sen haitata.

Kiertokuulumisista sen verran, että rinnat ovat olleet tänään eli kp 20 todella arat, varsinkin nännit. Eli edelliskierroilta tutut, mutta minulle suht uudet, tissioireet ovat tälläkin kierrolla kiusanani. Eilen illalla tunsin muutamia kovia vihlaisuja alavatsalla, tarkemmin oikealla puolella. Myös oikeaa rintaa on eilen ja tänään vihlaissut muutaman kerran kipeästi. 

Viikonloppu menee varmasti mukavasti muissa merkeissä, mutta alkuviikosta ollaankin jo sellaisissa kiertopäivissä, että alkaa varmasti jännittää!

Loppukierto häämöttää

Olen onnistunut viime aikoina irtautumaan raskautumis- ja kiertoasioista melko tehokkaasti. En ole tehnyt sitä kovinkaan tietoisesti, mutta tämä ihana kesä ja uusi työ on pitänyt ajatukseni muualla. Olo on ollut koko meneillään olevan kierron ajan tasaisen hyvä ja rento.

Eilen parvekkeellamme istuskellessani näin naapuritalon kaksi viimeisillään raskaana olevaa naista pihalla ja paljon pikkulapsia leikkimässä. Minäkin haluan, haluan heti. En jaksaisi enää odottaa. 

Mitään mainittavia oireita ei ole. Rinnat ovat aavistuksen verran turvonneet, mutta eivät erityisen arat. Ei auta kuin odotella. Kp 18 eli viimeistään varmasti 10 päivän kuluttua selviää, onko juhannuslempi tuottanut tulosta.

Uusi viikko

Juhannus oli aivan ihana. Oli lämmin ja aurinko paistoi. Grillasimme, saunoimme, kuuntelimme hyvää musiikkia, istuimme yötöntä yötä aamuun asti terassilla ja veneilimme. Miehen veljellä on uusi iso moottorivene ja tietysti kova hinku vesille. Mukavahan sitä oli paistatella päivää vesillä.

Nukuimme miehen kanssa mökin piharakennuksessa, joten meillä oli omaa rauhaa ja hyvin aikaa lemmiskelylle. Oi, siinä oli aivan omanlaistaan taikaa yöttömänä yönä järven liplattaessa vieressä. 

Ovulaatiosta en voi sanoa mitään varmaa. Perjantaina tunsin muutamaan otteeseen epämääräistä vihlontaa alavatsalla. Myöskin rinnat tuntuivat aroilta perjantaina ja hieman vielä lauantainakin. Muuta tavallisesta poikkeavaa en ole huomannut. Vähän kyllä jännittää, kun ei voi olla varma olenko ylipäätään ovuloinut. Toisaalta odotukset eivät ole kovinkaan korkealla. Päivä kerrallaan taas, kierto on kuitenkin jo yli puolivälin, nyt on kp 16. 

Minulla oli hankaluuksia palata arkeen, eilen illalla iski ahdistus. Juhannus oli kaikesta valvomisesta huolimatta rentouttava ja pääsin loistavasti irti arjesta ja unohdin kaikki työasiatkin. Tuntui vaikealta ajatella taas palaavansa normaaliin rytmiin. Mutta eiköhän se tästä kun pääsee töihin asti ja tapaan ihanat asiakkaani.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! :)

Juhannusfiilistelyä

Suuntaamme tänään heti iltapäivästä kohti miehen kotipaikkaa. Minulla on lyhennetty työpäivä ja pääsen jo kahdelta. Mies livistää myös niihin aikoihin töistä. Ruuhkat ovat varmaan melkoiset, mutta se ei pilaa juhannusfiilistäni! Meillä on hyvää musiikkia, eväät ja toisemme. 

Tämän illan olemme miehen vanhempien luona ja huomenna menemme miehen perheen mökille. Myös miehen veli avovaimoineen on tulossa sekä tämän avovaimon veli tyttöystävänsä kanssa. Pariskuntajuhannus siis luvassa. Saa nähdä miten nuo miehet innostuvat juopottelemaan. Itsekin ajattelin muutaman saunasiiderin nauttia.

Ovulaatio saattaa ajoittua juurikin juhannusviikonlopulle. Päätin jo aikaisemmin, etten tikuta ovista ainakaan tässä kierrossa. Ei se olisi mökillä oikein onnistunutkaan, en tiedä miten olisin saanut salakuljetettua välineet ulkohuussiin. :) Mutta hyvä näin, olo on oikein rento ja iloinen! Aiempien mökkireissujen valossa tälläkin kertaa lempi varmasti leiskuu juhannusyössä, niin ei jää ainakaan siitä kiinni. Mikäli ovulaatio näihin päiviin ajoittuu. Nyt on kp 12.

Ihanaa ja aurinkoista juhannusta! :)

Ihana mies

Nukun tavallisesti erittäin hyvin, nukahdan samalla sekunnilla kun suljen silmäni. Unirytmini meni viikonloppuna kuitenkin sekaisin. Lisäksi olen käynyt iltaisin aivan ylikierroksilla. Tiukan työtahdin takia oloni on ollu levoton. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä en saanut millään unta, pyörin useamman tunnin sängyssä. Mies havahtui jossain vaiheessa hereille ja alkoi silittää päätäni, kun kerroin etten saa unta. Nukahdin pian. Toissayönä pyörin tunnin verran, mutta sekin verotti yöunia liikaa. 

Joudun heräämään töihin 5.30, minulla on järkyttävän pitkä työmatka. Minun olisi tärkeää päästä ajoissa nukkumaan ja saada hyvät unet, että jaksan tiukat työpäivät.

Eilen illalla olin kuolemanväsynyt, mutta olo oli taas levoton ja pelkäsin, etten taaskaan saa helposti unta. Mies keksi kertoa minulle sängyssä itse keksimiään satuja samalla päätäni silittäen. Ensimmäinen satu kertoi meistä ja saimme sadussa oman pikkuisen. Toinen satu kertoi koiranpennusta, joka lähti karkuteille. Miehellä on ihana rauhoittava ääni ja niinpä minä nukahdin hänen höpistessä ja heräsin vasta aamulla herätyskellon soittoon.

Supersosiaalinen viikonloppu

Perjantaina kutsuimme ystäviä meille viettämään iltaa ja lähdimme myöhemmin eräälle keikalle. Tuli juotua muutama siideri pitkästä aikaan ja valvottua. Lauantaina muutama sukulaiseni tuli luoksemme valmistujaiskahveille näin jälkikäteen. Illalla menimme vielä isäni luo syömään ja istumaan iltaa. Join muutaman lasin viiniä ja taas valvoimme pitkään. En ole juonut alkoholia juurikaan koko tämän yritysaikamme aikana, mutta nyt päätin repäistä. Oli todella hauskaa.

Tänään olen ollut aivan puolikuollut. Nukuimme miehen kanssa pitkälle aamupäivään, söimme aamupalaa kaikessa rauhassa ja nukuimme vähän lisää. En ole tehnyt mitään järkevää koko päivänä enkä aio tehdä. En edes muista milloin viimeeksi olisin viettänyt tällaista päivää. Tämä tuli kyllä erittäin tarpeeseen.

Työviikko oli hurja, hyvällä tavalla. Päivät hujahtavat silmänräpäyksessä enkä ole aiemmin nauttinut mistään työstä yhtä paljon. Työ on vaativaa eivätkä omat asiat edes käväise mielessä päivän aikana. Iltaisin olen ollut valmis nukkumaan yhdeksän aikaan. Jostain kaivoin kuitenkin viikonlopuksi voimia tavata ystäviä ja perhettä. Kyllä kannatti. Oli mukavaa viettää heidän kanssaan kunnolla aikaa ja vaihtaa vapaalle.

Ps. Nyt on jo kp 8!

Valkoinen valhe

Tapasin eilen opiskelukavereitani. Olimme syömässä, kun eräs heistä kysyi, että emmekö ole jo hankkimassa vauvaa mieheni kanssa. Hän lisäsi kaikkien olleen varmoja, että minulla olisi maha pystyssä valmistujaisissani (juuri näillä sanoilla).

Inhoan sitä, että puhutaan lapsien hankkimisesta tai tekemisestä. Aivan kuin vauvoja vain tehtäisiin tosta noin vaan. Jos jotakin olen oppinut, niin sen, että lapsi saadaan. Toiseksi inhoan ilmaisua "maha pystyssä". Siitä tulee jotenkin ikävä mielikuva, sellainen ulkokohtainen. Aivan kuin mahassa kasvavalla vauvalla ei olisi merkitystä.

Opiskelukaverini ovat oikein ihania ja mukavia, mutta nämä raskautumistoiveet ovat asia, jota en halua jakaa heidän kanssaan. He ovat kaikki toistaiseksi niin erilaisissa elämäntilanteissa kuin minä, etten vain usko heidän ymmärtävän. En myöskään halua kertoa tästä kahta läheistä ystävääni lukuunottamatta muille ystävilleni. Mies on myös toivonut, ettei asiasta kerrottaisi heidän lisäkseen muille.

Siinä sitten pokkana vastasin vain, että toki vauvaa on jo mietitty, mutta se ei ole aivan vielä ajankohtaista. Selitys meni läpi ja asia jätettiin sikseen. Pieni valkoinen valhe. En keksinyt muutakaan. Tunsin kyllä pienen kirpaisun nuo sanat lausuessani. Jokin osa minusta olisi halunnut kertoa totuuden. Kyllä, olemme miettineet vauvaa. Toivomme omaa pikkuista enemmän kuin mitään muuta. Toistaiseksi meitä ei ole vain onnistanut.

Monilla ei tunnu olevan pienintäkään käsitystä siitä, miten vaikea joidenkin on tulla raskaaksi. Enhän minäkään tiennyt siitä mitään ennen kuin meidän raskautumisyrityksemme alkoi. Olen oppinut myös sen, etten ikinä kysy keneltäkään noin suoraan mitään perheen perustamiseen liittyvää. Ikinä ei tiedä, kenelle se on arka paikka.