Vauvamaha ja vauva

Tämä kierto on mennyt hyvin nopeasti, nyt on jo kp 25. Mutta koska kiertoni ovat vaihdelleet välillä 25-30, niin en oikein tiedä taas mitä odottaa. Toivoa on vain pienen kipinän verran, en uskalla toivoa sen enempää. 

Oloni on vaihdellut kuluneen viikon aikana positiivisesta ja ajoittain onnellisestakin kamalaan epäuskoon ja toivottomuuteen. Tällä viikolla minulle on aiheuttanut tahtomattani negatiivisia tunteita kaksi asiaa: raskaana oleva työkaverini ja miehen ystävän uskomattoman suloinen vauva. Ensin ajattelin, etten kirjoittaisi tästä, mutta päätin kuitenkin kirjoittaa. Olen tietenkin iloinen työkaverini puolesta, mutta hänen kaunis ja jo melko iso vauvamaha muistuttaa minua päivittäin hyvin konkreettisella tavalla siitä, mitä eniten toivon. Ja mitä suloiseen vauvaan tulee, niin hän kävi isänsä kanssa yllätysvierailulla luonamme eräänä iltana. Oli aivan liian ihanaa pitää pikkuista sylissä ja nuuhkia hänen päätään. Vauva on iloinen ja nauravainen, kovin sosiaalinen vauva. Itkin illalla vieraiden lähdettyä. Kaipaus nosti taas todella voimakkaasti päätään. Myös mies oli hyvin liikuttunut vauvan vierailusta. Haluaisimme oman perheen.

Minulla ei ole tällä hetkellä oikeastaan pieniä alavatsatuntemuksia lukuunottamatta minkäänlaisia fyysisiä oireita suuntaan tai toiseen. Aikaisemmin mainitsemani rintojen ja erityisesti nännien arkuus kesti vain päivän, korkeintaan kaksi. Rinnat ovat kyllä edelleen hieman turvonneet, kuten aina ennen kuukautisia.