Sivut

tiistai 17. syyskuuta 2013

Loppukiertoa kohti

Vaikka otimmekin miehen kanssa pienen aikalisän, niin se ei suinkaan tarkoita, ettemmekö jatkaisi samaan malliin ja toivoisi omaa pikkuista aivan yhtä kovasti kuin ennenkin. Niinpä ajattelin nyt taas kirjoitella hieman tämänhetkisistä kuulumisista.

Tänään on kp 18, joten loppukierto häämöttää taas yhden kerran. Pahoin pelkään, että ajoituksemme meni tässä kierrossa pieleen. Aikaisemmin en ole liiemmin ajoitusta pohtinut, vaan olemme aina puuhastelleet tasaiseen tahtiin mielitekojemme mukaan läpi kierron. Ovulaatiotestejä en ole tehnyt nyt vähään aikaan enkä useimmiten ole tuntenut kierron puolivälin paikkeilla mitään kummallista kehossani. Viikonloppuna mahaani juili kuitenkin useaan otteeseen oikein kunnolla. Menkkamaista jomotusta ja nippailua. Kipu oli pahimmillaan sunnuntaina ja kesti yhtäjaksoisena pitkään. Mies oli juurikin viikonlopun ajan reissussa, joten mahdollinen ovulaatio jäi mitä luultavimmin hyödyntämättä.

Oloni on ollut useamman päivän ajan hyvin herkkä. Herkistyn helposti ja mitä kummallisimmista asioista. Töissäkin olen joutunut puremaan useampaan otteeseen hammasta, etten ole itkeä tirauttanut kesken kaiken. Nämä tilanteet ovat olleet sellaisia, joissa mieleni on vallannut äärimmäinen hellyys tai myötätunto toista ihmistä kohtaan. Hieman huvittaa tämä oma herkkyyteni. En taida uskaltaa hetkeen katsoa mitään koskettavia ohjelmia tai elokuvia, kun jotkin mainoksetkin saavat jo vedet silmiini. 

Olen viihtynyt uudessa työssäni edelleen loistavasti. Työkaverini ovat aivan huippuja ja etenkin työparini, jonka kanssa teemme pääsääntöisesti kahdestaan hommia. Luulenpa olevani tämänhetkisessä unelmatyössäni. Minulle on uutta lähteä aamuisin näin innokkaana töihin, vaikka olen monista aiemmistakin töistäni pitänyt todella. Tämä tunne on verrattavissa ihastumiseen, samalla tavalla kutkuttaa aamuisin mahassa. Hassua ja ihanaa.

Vaikka tämä kierto ei päättyisikään siihen kaikista toivotuimpaan, niin oloni on silti toiveikas. Uskallan toivoa ja saan siitä voimaa.

2 kommenttia:

  1. Onnea loppukiertoon. <3 Minäkin olen ollut tosi herkkänä viime aikoina. Herkistää niin paljon ajatus siitä, että kohdussani on alkio, pieni toivonkipinämme. Toivottavasti sinun herkistelysi on oire jostain ihanasta.

    Kiva kuulla, että viihdyt töissäsi noin loistavasti. Hienoa, että pääsit kyseiseen paikkaan töihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmi! <3 Minuakin herkistää ajatus siitä, miten lähellä olette nyt onneanne. :) Pidän kovasti peukkuja, että kaikki menisi parhain päin ja pikkuisenne lähtisi kasvamaan hienosti!

      Elämä tuntuu nyt kaikin puolin helpommalta, kun on niin mukava työ. :)

      Poista