Kiireitä

Aivan ensimmäiseksi pahoittelen hidasta postaustahtia. Kirjoitettavaa olisi vaikka kuinka, mutta on ollut paljon kaikkea puuhaa. Töissä on tämä viikko vielä kovin kiireistä, ensi viikolla helpottaa paljon. Saatan jopa ehtiä kirjoittelemaan työajalla blogia, kätevää. Olen ollut paljon menossa töiden jälkeen ja iltaisin ei ole tullut istuttua koneella, kun vaihtoehtona on ollut miehen kainaloon käpertyminen.

Olen nähnyt paljon ystäviä vapaa-ajalla ja on tehnyt todella hyvää puhua kaikesta normaalista (ts. muusta kuin lapsettomuudesta). Olemme nauraneet ja hullutelleet. Viime lauantaina tuli repäistyäkin; lähdimme ystäväni kanssa extempore yöelämään ja tanssimme aamuun asti. Voi että, miten hyvää se teki. Nämä ihanat hetket auttavat minua "nauti elämästä tässä ja nyt"-projektissani eteenpäin. Myös miehen kanssa on ollut viime aikoina jotenkin erityisen rento ja vapautunut tunnelma. Aika kiva olo itseasiassa kaiken kaikkiaan.

Lapsettomuus sekä mahdolliset tulevat hoidot ovat kaikesta huolimatta päivittäin mielessäni. Olemme jonkin aikaa puhuneet, että palaamme klinikalle syksyllä, mikäli meitä ei ole siihen mennessä onnistanut. Huomasin klinikan sivuilta tuossa taannoin, että se onkin auki koko kesän. Olen ollut siinä uskossa, että klinikalla olisi pidempikin kesätauko. Ainoastaan heinäkuussa hoitoja tehdään vähemmän, mutta esimerkiksi heti elokuussa taas normaalisti. Tämä tieto piristi. Voimme palata klinikalle jo elokuussa, jos siltä tuntuu.

Aiemmassa postauksessani pohdin psykologin juttusille menemistä. Kuulin äskettäin, että syksyllä työsuhteeni kestettyä vuoden, minun olisi mahdollista hyödyntää työterveyspsykologia minkä tahansa mieltäni painavan asian käsittelyyn. Aion ehdottomasti käyttää tilaisuuden hyväkseni. Syksyllä voi kuitenkin olla se tilanne, että jatkamme hoitoja. Silloin kaikki tuki tulee varmasti tarpeeseen. Tuntuu helpottavalta tietää, että ammattiapua on saatavilla ja vieläpä niin, että se kuuluu työterveyshuoltoon.