Sivut

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Voisiko kolmas kerta toden sanoa?

Päässä humisee ja nenä on aivan tukossa jatkuvasta niistämisestä huolimatta. Oloni oli kurja jo torstaina heti härättyäni, mutta raahauduin silti töihin. Eilisen päivänkin kärvistelin töissä, sillä olimme suunnitelleet muutaman työkaverin kanssa jo pidempään yhteistä illanviettoa. Kaipasin piristystä enkä halunnut jäädä paitsi kivasta illasta. 

Kannatti tsempata, sillä oli todella hauska ilta. Oli viiniä, musiikkia, laulua ja tanssiakin. Olo on flunssan takia fyysisesti nyt melko ryytynyt, mutta henkisesti ihmeen keveä. Teki hyvää päästä vähän irrottelemaan. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla löhöillä loppu viikonlopun ja parannella itseäni. Mies on reippaana hoitanut kaikki kotityöt ja minua myös siinä samalla. 

Ajatukset tämän juuri alkaneen uuden kierron suhteen ovat ainakin vielä melko pessimistisiä. Vaikea uskoa mahdollisuuksiimme luomuna, kun ei inseminaatiokaan ole tähän mennessä tuottanut tulosta. Mieli on silti tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Hoitotauko tekee varmasti hyvää, sillä kolme inssiä peräjälkeen tuntui minusta jo alunperin ajatuksena liian nopealta etenemistahdilta. Kyllä nämä kaksi edellistä pettymystä ovat olleet huomattavasti suurempia kuin aiemmin. En olisi vielä valmis etenemään kolmanteen ja ehkä näin ollen viimeiseen inssiin. Haluan antaa meille vielä aikaa ja mahdollisuuksia uskoa kaikessa rauhassa, että kolmas inssi voisi olla se meidän kertamme.

Sovimme miehen kanssa, että katsomme nyt päivän kerrallaan. Jos meistä tuntuu tämän kierron loppupuolella siltä, että haluamme kokeilla kolmatta inssiä toukokuussa, niin sitten teemme niin. On myös mahdollista, että pidämme pidemmän hoitotauon. Vielä on liian aikaista tehdä päätöksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti