Sivut

maanantai 12. joulukuuta 2016

Viimeiset viikot

Niin monta kertaa olen ollut aikeissa kirjoittaa. Paljon olisi kerrottavaa. Jotenkin kirjoittaminen on vain tuntunut vieraalta. Päätin nyt kuitenkin hieman kirjoitella kuulumisia.

Tosiaan, viimeisiä viikkoja viedään. Nyt voi jo todeta näin. Ihmeellistä! Laskettuun aikaan on alle neljä viikkoa eli aivan viimeistään vajaan kuuden viikon päästä pikkuisemme on täällä.

Viime viikkoina olen huomannut toivovani yhä enemmän, ettei raskaus menisi kovinkaan paljoa yli lasketun ajan. Tiedän, etten voi siihen itse vaikuttaa ja olin jossain vaiheessa aivan varma, etten tulisi ajattelemaan näin. Niin paljon olen raskaudestani nauttinut. Pakko silti myöntää, että toisinaan olo alkaa olla jo melko tukala. Olen päässyt tähän asti melko vähällä, mitä nyt kaikenlaista pientä vaivaa on ollut. Ei kuitenkaan mitään aivan sängyn pohjalle vetävää. Päin vastoin, sängyssä makaaminen on tällä hetkellä kaikista epämukavinta. On vaikea löytää hyvää asentoa ja nukun todella vaihtelevasti. Joinain öinä herään viisi kertaa vessaan eikä unen päästä meinaa saada uudestaan kiinni. Mitä riemua koenkaan niinä öinä, kun huomaan, että edellisestä vessareissusta on kulunut kokonaiset neljä tuntia ja olen nukkunut sikeästi sen välin. Voin kuvitella, että samanlaista riemua koen sitten, jos vauvamme nukkuu joskus neljä tuntia putkeen yöllä. 

Kotona kaikki on valmiina vauvaa varten. Sänky, hoitopöytä ja vaunut ovat kasattuina. Vaatteita on luultavasti enenmmän kuin riittävästi, samoin monenlaista muuta tarviketta. Välillä tuntuu, että hankinnat ovat vähän riistäytyneet käsistä. Seuraavassa hetkessä ajattelen kuitenkin, että mistään hankinnasta ei ole tähän mennessä tullut sellainen olo, että se olisi ollut turha. Olen nauttinut todella paljon vauvan tuloon valmistautumisesta ja olen ajatellut, että se ilo minulle suotakoot. Mieskään ei ole sanonut missään vaiheessa, että nyt menee överiksi. Pidän sitä hyvänä mittarina.

Ajattelen vauvaa todella paljon; miltä tuntuu nähdä hänet ensimmäisen kerran, miltä hän näyttää, miltä tuntuu pitää häntä sylissä ja miltä tuntuu nähdä hänet miehen sylissä. Jonkin verran tulee ajateltua myös tulevaa uutta elämäämme perheenä, mutta sitä on etukäteen varmaan lähes mahdotonta kuvitella. Sen tiedän, että kaikki tulee muuttumaan ja olemme siihen niin valmiita kuin voi olla (eli ei varmastikaan kovin valmiita).

2 kommenttia:

  1. Hei! Olipa hauska lukea sun kuulumisia! Ollaan aloitettu yritys suunnilleen samoihin aikoihin ja meillä on nyt 7kk ikäinen tytär. Muistan ajatelleeni juurikin noita samoja asioita lasketun ajan lähestyessä. Niin, ja mahdoton sotä kaikkea olikin ennalta kuvitella, tietää vasta kun kaiken kokee.:) Mulla muuten meni 10pvä yli lasketun ajan, kannattaa varautua, että ensisynnyttäjällä menee. Itse en kuitenkaan kokenut niitä ekstrapäiviä mitenkään vaikeina, oikeastaan oli kiva nauttia vielä vapaudesta ja tehdä mitä huvitti muutaman päivän verran (oma vointini oli loistava ja mm. pyöräilin ja tein metsäkävelyitä vielä kun synnytys jo käynnistyi). Elämänmuutos olikin sitten valtaisa, suurempi kuin osasin ennalta kuvitella ja vaikka sitä olin hartaasti toivonut, niin kyllä siihen joudun edelleen totuttelemaan. Mutta oon ajatellut, että myös negatiiviset kokemukset kuuluu asiaan. Muuten jos et ole vielä niin tehnyt, niin kannattaa ennalta lukea imetyksestä ja nukkumajutuista ainakin. Mä luin imetyksestä ja se oli tosi hyvä asia. Tiesin mitä odottaa. Nukkumajutuista olisi kannattanut lukea enemmän. Ne on olleet meillä suurimmat epätoivon aiheuttajat. No toivottavasti teidän vauva on parempi nukahtamaan ja nukkumaan kuitenkin.:) Varsinkin siinä mentiin vikaan, ettei aina tajuttu, että vauvan ympäristö tarvitsee riittävästi rauhoittaa ennen uniajan lähestymistä ja nukuttaa tulisi aivan pientä riittävän usein, ettei väsymys mene yli äyräiden. No ehkä jo tiedätkin ne asiat.:)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla että kaikki on edelleen hyvin! Teillä onkin pian edessä kaikkea uutta ja ihmeellistä :) Ensisynnyttäjillä yliajalle meno on hyvin tavallista, mutta kyllä meidän poikakin tuli kaksi päivää ennen laskettua aikaa :) olin etukäteen jo ihan varma, että vauva syntyy ennen laskettua aikaa, mutta oma veikkaukseni meni päivällä metsään (tosin synnytys alkoi jo rv 39+4 kuten olin veikannut, mutta valmista tuli vasta 39+5). Mutta jos on asennoitunut siihen, että yliajalle menee, niin ne ekstrapäivät on varmaan helpompi kestää ;)

    VastaaPoista